Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.
 
AJAN KANSSA
Ajan kanssa -teema koostuu mm. maalaussarjoista Elämänlanka, Välillä ja Maanpovi. Teoksissa yhdistellään elämänkerronnallisia aineksia, muistoja ja materiaaleja elämän varrelta ja lapsuudenkodista. Teeman näyttelyt yhdessä Hannu Vaiston kanssa ovat olleet esillä Turussa, Kaarinassa 2010 ja Aurassa 2011. 
 
VIRTAA
Virtaukset, heijastukset ja peilaukset ovat jääneet teemoikseni. Monenkirjavuus sai vahvistusta Meksikon-matkoilta -95 ja -97. Elämän ja kuoleman virrat virtaavat rinnakkain. Los Colores de México  -näyttelyssä Tampereella 2009 myös valokuva ja maalaus rinnastuivat.

KÖYSIRADALLA
Mennen tullen, askelmia ja Kävin täällä -kokonaisuudet syntyivät Piirustuskouluvuosien kunniaksi. Oli on ollut on -teos kulki opettajien näyttelystä kotipuutarhaan. ”Omenapuusta olet syntynyt sinne pitää sinun palata.”

LEHDISTÖ
Värien avaruus. Lähde väreihin.

MATKALLA
Kynnysmatto lähtee lentoon, kohtaa koivun, tähden, linnun ja risteyksen ja tömähtää loskaan, harmaantuu. Haarakas kuin kaaosteorian kaava.

TÄHDEN
Maalaussarjojen Tähden tähden ja Aisti! lähtökohtana oli aistien ja voimien häilyvyys. Kun silmätipat vievät näkökyvyn ei myöskään maista eikä haista ja kun valonsäde tunkee puukkoina iirikseen, näkee tähtiä, rubiineja, kiiltomatoja ja salakirjoitusta. Akryylimaalausten lisäksi molemmista sarjoista muodostui näyttelykokonaisuudet Kattaus 1 ja 2, alkydimaalauksia lautasille. 

MONET LAMMET -IMPRESSIOITA
Yksivärisen maalauksen vastakohta on monivärimaalaus. Vaikutelmia -sarjassa pilkutuksen voi aistia yksivärisenä. Värejä ympäröi harmaamaalaus. Vincentin kuolemasta 100 vuotta, origamilumpeenkukkia. Tilassa jokainen pistepisara on erivärinen. Räsymatto katoaa yhteen pisteeseen, Keskeneräinen elämänkerta sisältää mm. isän haalarit, äidin yöpaidan ja meidän 50-luvun vaatteita. Persianlahden sota: näytetään vain palavaan öljyyn hukkuvaa lintua.

MAASTOMAALAUKSIA
Maalausmaniaa: yltiökirkkaan värisiä epämaastoutuvia maalauksia syntyi 80-luvun lopulla akryyliväreillä kankaalle, vanerileikkauksille, paperille, kukkaruukuille ja muille rakennelmille; Kulkija Arten Hansable, Pylväät Raision Kesäkuvia, Ketut, Haavat, Vincentin varakorva – korvaleikkauksesta 100 vuotta (Helsingin Rikhardinkadun kirjasto, taiteilijakirjakokoelma). 

PUNAINEN VESI
1984 istuin meren rannalla ja katselin iltaruskossa punaisen venevajan heijastusta veteen, liikkuvaa maalauspintaa. Akryylillä, toisin kuin öljyllä, pystyy tekemään todellisen punaisen. Suuren suurten maalausten äärellä voi saada samanlaisen kaikenkattavan olotilan kuin luonnossa. Ensimmäinen Punainen vesi oli esillä Joe´sissa 1984 ja toistaiseksi viimeinen Titanikissa 1996.

WAM 1986
Wäinö Aaltosen museo oli hieno isojen maalausten paikka. Jouduin allergian vuoksi vaihtamaan öljyväri akryyleihin. Samalla ilmaisuni muuttui sirpaleisista siveltimen vedoista aaltoliikkeeksi. Maalauksessa ei ollut objektia ja sen taustaa vaan värien liukumat kuin sormet sormien lomassa. Jo aivan nuoruudessani saniaislehtien kiemurtelu edusti minulle elämän ikuista jatkuvuutta.

VÄRITILA
Arte -ryhmä oli minulle jatko-opiskelupaikka, keskustelu- ja toimintafoorumi. 80-luvun alussa monelle artelaiselle tuli muutoksen tarve; 70-luvun ilmaisukeinot oli käytetty ja ryhmänäyttelyt olivat kiertäneet lähes kaikissa Suomen taidemuseoissa. Halusimme kokeilevan ilmaisun tukikohdan Auranrannoilta. Arten taidehuone Joe´s toimi ensimmäisten tilateosteni Vuoropuhelu, Väritila Einari Levon kanssasekä Jalat melkein maassa syntymäpaikkana.

1973 - 1981
Turun Piirustuskoulussa opiskeltiin päivisin maalausta ja iltaisin piirustusta. Koko 70-luvun työskentelyäni hallitsi maalauksellisen ja piirustuksellisen muodon ristiveto sekä liikkeen ja ajan kulun kuvaaminen. Lähiympäristöt, vanhempien työläistaustat ja taiteilijoiden ahdinko herättivät sosiaalisen omantunnon ja halun kuvata ”pientä” ihmistä; työn ja ajan muutoksia kasvoissa, taloissa, kivissä, jäässä ja kallioissa.